Euroopan parlamentin vaalien tulosten selvittäminen kesti Suomessa noin viikko aikaa. Paperiset äänestysliput laskettiin toistuvasti ja valitsin tahtoa oli myöhemmin myös jälkikäteen voidaan osoittaa. Aivan huomiotta jätettiin e-äänestyksen jälkitarkastuksessa puuttuminen ja järjestelmän rakenteesta johtuvia haittoja.
Tähän mennessä maailmassa on käytetty e-äänestyksen käsitteen alla järjestelmä, jossa äänestäjä menee jaoskonda ja tekee tietokoneen välityksellä. Viro lähinaapureiden muassa käytettiin valimismasinaid viimeksi Suomen kunnallisvaaleissa 2008. lokakuussa. Kirjoitin 5. marraskuuta Kesknädalas, miten kolmessa Suomen kunnassa järjestetty proovihääletus ei sujunut ongelmitta.
Vaaleissa käytetty valimismasina luonut TietoEnator johtaja Jukka Iivonen mukaan ollut virhe eikä järjestelmässä, vaan ihmisten käyttäytymisessä ja järjestelmästä ymmärtää tulemisesta. Tämän vuoden 29. tammikuuta oli Helsingin hallinto-päätös tällaisessa proovihääletusel myönnetty tulosten kumoamista, koska valimismasinad osoittautuivat ihmisille ongelmallisena. Koneet jättivät äänestyksen kesken tai ei palauttanut sähköisen hääletajakaarti. Vaikka virheellisiä e-äänestämisen oli lukumääräisesti vain 1,9 prosenttia, sitä ei pidetty demokraattisia vaaleja varten riittävänä. Suomessa ymmärretään, että jokaisella äänellä on paino ja mikään ei saa otosta vuoksi kadota.
E-äänestys Virossa kylvää sekaannusta
Virossa on kuitenkin e-vaalien järjestelmä niin, että äänestäjä voi olennaisesti tietokoneen sijainti voi olla myös hänen äänioikeusrekisterissä sijaintipaikaksi. Tällainen hajauttaminen ympäri maata on mahdotonta valintaa mahdollistavien tietokoneiden tai valimismasinate jakamista suojattuun verkkoon. Sitä ei tiedä järjestelmä koskaan, onko valittava kääntyä on vain äänestäjä tai ilkeä aikeista hahmo.
Ilmeisesti Viron pieni koko ja puuttuva vaikutukset Euroopassa ollut asianhaaroja, miksi ei ole haluttu e-äänestämisen järjestelmää aina huomattavasti hyökätä. Palkintona muistettava, että Pronksiöö-aikaisten verkkohyökkäysten järjestämisestä on tuomittu vain yksi tietokoneen, joka syytteen mukaan pystyi lamauttaa useamman sanomalehden palvelimen työtä vain kotona tietokoneella.
Jos äänestäminen tapahtuisi valimismasinas, voidaan myöhemmin havaita myös vinkkejä ilmenemistä. Esimerkiksi Suomessa havaittiin ongelma sen kautta, että verrattiin sähköisen valimismasina käytettäväksi ihmisille antama karttoja ja annettujen äänten määrä, ja niiden eroista saadigi virheeseen jäljille.
Viron järjestelmä ei ole tällainen seuranta on mahdollista. Käyttäjä tekee tietokoneen parhaan tietämyksen mukaan uudelleen sähköisen äänestyksen menettelyä ja antaa äänen "musta laatikko". Mikä tässä edelleen tapahtuu, ei ole hänelle enää tunneta eikä taannehtivasti. Tällöin ei ole hääletuskasti saattamiseen jokaisen äänestäjän tietokoneeseen voidaan tarkastaa, onko hän silti viisi äänestämistä loppuun. Olennaista ei ole mahdollista erottaa järjestelmän kirjautunut proovijaid ja keskeyttämiset niistä, jotka halusivat äänestää kyllä, mutta onko tiedon puutteen tai teknisten ongelmien vuoksi (puutteellinen ohjelmisto, keskeytyminen, digitaalinen allekirjoitus) ei saanut äänestää päätökseen.
Kokeella voivat olla surullisia seurauksia
Suurin ongelma on kuitenkin äänten seurannan puuttumisen mahdollisuus. Äänestäjä ei tiedä, onko hänen valinta meni kirjeen, meni haluamasi ehdokkaalle tai vahvistettiin vaatimusten mukaisesti pois. Tästä meillä on vain alkuperäiset sana - ei mitään muuta. Se ei ole mahdollista valintalautakunta tarkistaa, onko kaikki äänestyksen sivulle www.valimised.ee tullut käyttäjät saivat sitä tehdä esteetön. Voimme tietää vain onnistunut äänestyksiin. Kuinka paljon on kuitenkin ollut tapauksia, joissa kyllä yritettiin antaa ääntä, mutta esimerkiksi tietokoneiden laitteistojen ja ohjelmistojen eron vuoksi se ei onnistunut?
Euroopan parlamentin vaaleissa annettiin sähköisesti 6,5 prosenttia äänistä. Loput 93,5 prosenttia käyttivät perinteistä demokraatiavahendit - valimissedelit. Mutta tilanteessa, jossa eri puolueiden välinen voimatasapaino on niin niukka, että ratkaiseva saavat myös satoja ääniä, ei pitäisi käyttää järjestelmää, joka ei ole täysin tasavallan vaalilautakunnan valvotuissa olosuhteissa, yhdenmukaisen menetelmän eikä edes virheiden havaitsemiseksi taannehtivasti.
Lukemalla Internetin foorumeita löytyy kymmenittäin ilmoituksia tapauksista, joissa käyttäjän tietokone ei voitu käsitellä e-äänestyksen kulusta. Ilmeisesti ei voida koskaan valmistaa kaikkien käyttöjärjestelmien samalla tavalla toimivaa ID-kortin ratkaisua, koska erilaisia versioita on yksinkertaisesti liikaa. Sen vuoksi ei saisi syrjiä äänestäjiä riippuen hankitusta tietokoneesta ja käyttää vaaleihin vain yhtenäinen järjestelmä äänestyksen.
Viron demokratian palauttamisesta ei ole ohi edes 18 vuotta, mutta vielä on ei kokeilla sähköistä äänestämistä myös ne maat, joissa demokratian perinne on useita kertoja pitempiä.
Ilmestyi artiklaksi 17. kesäkuuta 2009 sanomalehdessä puolivälin
