Euroopan parlamentin vaalien tulosten selvittäminen kesti Suomessa noin viikko aikaa. Paperiset äänestysliput katsottiin yli useita kertoja ja äänestäjän tahtoa oli myöhemmin myös jälkikäteen voida osoittaa. Sijaan jätettiin huomiotta e-äänestyksen jälkitarkastuksessa puuttuminen ja järjestelmän rakenteesta johtuvia haittoja.
Tähän mennessä maailmassa on käytetty e-äänestämisen käsitteen alla järjestelmää, jossa äänestäjä menee jaoskonda ja tekee tietokoneen välityksellä. Viron lähinaabrite muassa käytettiin valimismasinaid viimeksi Suomen kunnallisvaaleissa 2008. lokakuussa. Kirjoitin 5. marraskuuta Kesknädalas, miten Suomen kolmessa kunnassa järjestetty proovihääletus ei sujunut probleemivabalt.
Vaaleissa käytetty valimismasina luonut TietoEnator johtaja Jukka Iivoneni mukaan virhe ei ollut järjestelmässä vaan ihmisten käyttäytymisessä ja järjestelmän ymmärtämiseen. Tämän vuoden 29. tammikuuta tuli Helsingin hallintotuomioistuinten päätös tällaisessa proovihääletusel yksinkertainen tulosten kumoamista, koska ihmisille valimismasinad osoittautuivat ongelmallisiksi. Koneet jättivät äänestämisen kesken tai ei palauttanut sähköistä hääletajakaarti. Vaikka virheellisiä e-äänestämisen oli lukumääräisesti vain 1,9 prosenttia, sitä ei pidetty demokraattisia vaaleja varten riittäviä. Suomessa ymmärretään, että jokaisella äänellä on paino ja mikään ei saa valimismeetodi vuoksi hukkaan.
E-äänestys Virossa kylvää hämmennystä
Suomessa on kuitenkin e-vaalien järjestelmä niin, että äänestäjä voi lähinnä tietokoneen sijainti olla myös hänen valimisjaoskonna sijoituspaikaksi. Tällainen hajauttaminen yli maan mahdotonta valintaa mahdollistavien tietokoneiden tai valimismasinate jakamista suojattua ydin. Sitä ei tiedä järjestelmä koskaan aiemmin, onko valittava kääntyä on yksinkertaisesti äänestäjä tai haitallisiksi aikeista hahmo.
Ilmeisesti Viron pieni koko ja puuttuva vaikutukset Euroopassa ollut asianhaaroja, miksi ei ole haluttu e-äänestämisen järjestelmää vähänkin huomattavasti hyökätä. Olisikin muistettava, että Pronksiöö-aikaisten tietoturvauhkien järjestämisestä on tuomittu vain yhden tietokoneen, joka syytteen mukaan suutiski lamaannuttaa useamman sanomalehden palvelimen työ vaan kotitalouksien tietokoneeseen.
Jos äänestäminen tapahtuisi valimismasinas, voidaan myöhemmin havaita myös virheiden tapahtumisen. Esimerkiksi Suomessa todettiin ongelma sen kautta, että verrattiin sähköistä valimismasina käytettäväksi ihmisille antama karttoja ja yksinkertainen joukkoon, ja niiden eroista saadigi virheeseen jäljille.
Viron järjestelmä ei ole tällainen seuranta on mahdollista. Käyttäjä tekee tietokoneella parhaan tietämyksen mukaan uudelleen sähköisen äänestyksen menettelyä ja antaa äänensä "musta laatikko". Mitä sille tapahtuu edelleen, ei hänelle ole enää tiedossa eikä taannehtivasti. Tässä ei ole hääletuskasti pyrkimisen kunkin äänestäjän tietokoneeseen voidaan tarkastaa, onko hän silti viisi äänestämistä loppuun. Sisällöllisesti ei ole mahdollista erottaa toisistaan järjestelmän kirjautunut proovijaid ja keskeyttäneiden niistä, jotka halusivat kyllä äänestää, mutta joko tiedon puutteen tai teknisten ongelmien vuoksi (puutteellisia ohjelmistoja, yhteisön keskeytyminen, digitaalinen allekirjoitus) ei voitu suorittaa loppuun äänestystä.
Kokeella voivat olla surullisia seurauksia
Suurin ongelma on kuitenkin äänten jälkikäteen ole mahdollista. Äänestäjä ei tiedä, onko sen valinta meni kirjeen, meni haluamasi ehdokkaalle tai vahvistettiin vaatimusten mukaisesti pois. Siitä on meillä vain alkuperäiset sana - eikä mitään muuta. Lisäksi valintalautakunta ei ole mahdollista tarkistaa, onko kaikki äänestyksen sivulle www.valimised.ee pitänyt käyttäjät saivat sitä esteettä tehdä. Voimme tietää vain onnistunut äänestyksiin. Kuinka paljon on kuitenkin niitä tapauksia, joissa tosin on yritetty antaa ääntä, mutta esimerkiksi tietokoneiden laitteisto-ja ohjelmisto eron vuoksi se ei onnistunut?
Euroopan parlamentin vaaleissa annettiin sähköisesti 6,5 prosenttia äänistä. Loput 93,5 prosenttia käyttivät perinteistä demokraatiavahendit - valimissedelit. Kuitenkin tilanteessa, jossa eri puolueiden välinen voimatasapaino on niin niukka, että ratkaisevana saavat myös sadat äänet, ei saisi käyttää järjestelmää, joka ei ole täysin tasavallan vaalilautakunnan valvotuissa olosuhteissa, yhdenmukaisen menetelmän eikä edes virheiden havaitsemiseksi taannehtivasti.
Internet-foorumeja lukemalla voi löytää kymmenien mukaan ilmoituksia tapauksista, joissa käyttäjän tietokone ei voinut hallita e-äänestyksen kulusta. Ilmeisesti ei voida koskaan valmistautua kaikkien käyttöjärjestelmien osalta samalla tavalla toimivaa ID-kortin ratkaisuun, koska erilaisia versioita on yksinkertaisesti liian paljon. Sen vuoksi ei saa syrjiä äänestäjiä riippuen hankitusta tietokoneesta ja käyttää vaaleihin vain yhtenäinen äänestämisen järjestelmää.
Viron demokratian palauttamisesta ei ole kulunut edes 18 vuotta, mutta vielä on ei eksperimenteeri e-äänestämiseen myös ne maat, joissa demokratian perinteet ovat useita kertoja pidempiä.
Ilmestyi artiklana 17. kesäkuuta 2009 sanomalehdessä Kesknädal
