Irakin vaalit - toivottoman myöhässä

19. maaliskuuta 2003. Yhdysvaltain presidentti julisti Irakin sota alkaa: "Me tulemme Irakiin, kunnioittaen sen kansalaisia, hyvää sivistystä ja uskontoa. Ainoa tavoite on vaara poistetaan ja vallansiirto sen maan ihmisille. "22 kuukautta myöhemmin kuoli 1300 Amerikan sotilasta, noin 100 000 irakilaista ja terrorin Irakin kaduilla on tullut jokapäiväinen. Vaalien järjestäminen ja vallansiirto irakilaisille ei ole onnistunut kahden vuoden kuluessa.

Irakin sodan taustalla ollut YK: n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat hyväksyttiin perusteella Yhdysvaltain Irakin joukkotuhoaseista luureinfole. Vaikka Irak oli 12 vuotta tätä kiistänyt, kävi silloinen Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell itse YK esittelemässä "faktoja joukkotuhoaseista" ja näyttäytymässä pudelikest pernarutto sikaruttoon.
Toistaiseksi kaikki se luureinfo todettu vääräksi ja kiellettyjen aseiden etsiminen Irakista ilman tuloksettomana muutaman viikkoa sitten virallisesti päättynyt. Tiedotusvälineille ei ole valitettavasti päässeet mihinkään asiaan liittyvät henkilön tekosyy miehitetyillä maan purkamisen ja tuhansien kuoleman jälkeen.

Lähes kaksi vuotta verisen miehityksen
Liittouman menetykset on kasvanut jokaisessa Irakissa vietetty kuukausi ja Amerikan veronmaksajalta tämä hanke vaatinut 156 miljardia. Suuria odotuksia on tapahtunut vallan siirtoa Allawi hallitukselle viime vuoden kesällä. Näin tehtiin jopa kaksi päivää aiemmin, eli 28. kesäkuuta 2004. vuonna, mutta tilanne Irakissa ei rauhoittunut.
Myöhemmälle kuvernöö Bremer lähti väitetään kaksi tuntia papereiden siirtämistä, mutta unohti ottaa mukaan 120 tuhatta miehitysjoukkojen sotilasta.

Vapaat vaalit tiukassa valvonnassa
Järjestelmän myöntämisprosessi toiveita väkivallan vähenemiseen Irakissa on tehty neljän päivän kuluttua järjestettäviin vaaleihin. Miehitysjoukkojen tiukassa valvonnassa pyritään suorittaa yli 35 vuoden ensimmäisiä, demokraattisiksi tituleeritud vaaleja kansanedustajien koko muodostamiseksi.
Vaaleissa voi osallistua enintään 12 miljoonaa irakilaista, joilla on valita puolue ja 120 noin 7000 ehdokkaan välillä. 275-jäsenisen edustajiston tehtävänä on uuden perustuslain laatiminen Irakia. Tämä on jo toinen yritys, koska ensimmäisellä kerralla, 2003. kesällä epäonnistui hanke jälkeen usugruppide vakavia erimielisyyksiä.
Todennäköisesti tapahtuu äänten jakautuminen pitkin uskonnollisia ja etnisiä piirteitä, koska sunnien valitsevat sunnien puolueita ja šiiat itse uskonveljiään. Paikkojen jakautuminen on suhteutettu kerätyn äänten prosenttiin. Samalla valitaan myös 18 maakunnan eturyhmittymien edustajista ja kansalliset parlamentit kurdien alueilla. Väärennösten pelossa on laput painettu Sveitsissä. Toistuvan äänestyksen välttämiseksi on tarkoitus ihmisten peukalot erityisen merkittävä musteella.

Väkivallan väheneminen ei odoteta jälkeen vaalipäivää
Washington on viime päivinä menettämässä toivoa, että vaalit onnistuneesti ohi ja pelottaa aivan kapinallisten suunnittelevat hiigelrünnakutega. Vaalien menestystarinaa erityisesti ei uskota, koska kaikki tapahtuu miehitysjoukkojen valvonnassa. Kansainvälinen oikeus ei hyväksy valloitettu alueiden oikeudellisen aseman muuttamista, mikä puolestaan moittii varjossa vaalien legitimiteettiin.
Lisäksi vaalit sunnuntaina, kristillisessä maailmassa perinteisesti vapaa päivänä, kun uskovaiset käyvät rukoilemassa. Muslimimaailmassa järjestetään jumalanpalveluksia kuitenkin perjantaina, joka oli alun perin suunniteltu vaaleja, mutta tuntemattomasta syystä päätettiin nämä kaksi päivää lykätä. Nyt koskee vaalien menettely pikemminkin kristittyjen tapojen kuin Irakin arjen käytäntöihin.

Ovatko he tällaista Irakiin tahtsidki?
Jopa ilman vaaleja ja poliittista järjestelmää on Irakin palauttaminen lupausten toteutumisesta kaukana. Juuri ennen sotaa lupasi Tony Blair alahuoneen puhe Irakin kunnostamiseen vain yhteistyössä YK: n, mutta nyt on lähtenyt maasta jopa humanitaarisen avun toimittaja järjestöt.
21. joulukuuta pidetyn üllatusvisiidil ei ollut Blairin muut viestiä jos haluta Irakin vaalien onnistuminen, sillä siitä riippuu myös koalition luotettavuus.
Saddam Hussein ei ollut demokraattinen Reichsführer, mutta sen korvaaminen epäjärjestyksen ja terrorilla on vielä pahempaa. Joskus oli Irak alueella yksi länsimaistaa maita, mutta nyt se poikkeaa islamin äärimmilleen, johon tullaan naapurimaista "Safari" amerikkalaisten skalpe metsästämään.
Jos 30 tammikuuta vaalit ohi onnistuneesti ja Irakilla onnistuu hyväksyttävä uusi perustuslaki, seuraavat vaalit parlamentin varten on suunniteltu jo joulukuuta.