Taevamanna jäi tulematta

Kaikesta 58 päivää on jäljellä 1. toukokuuta saapumiseen. Kuka pehmentää jo työläisten päivän osalta lippua ja joka valmistautuu Euroopan unionin jäsenyyttä rõõmupeoks. Kansanäänestyksen edeltävät lupaukset suurista eduista, kuten palkkojen ja eläkkeiden nousu tai korvauksella tarvitse jokaiselle kolmannelle taloudelliselle on suuri kello käsi alas pudonnut.

Sen sijaan kuulimme maakuntien välisen linja-autoliikenteen lipun hinnan ja kaikkien leipä saiatoodete noin viieprotsendilisest hinnannousuista. Voidaan todeta, että jo unionissa on on säädöksiä, direktiivejä ja tehokkaan seurannan jälkeen paljon vaikeampaa voittomarginaalin yhtä korkealla pitää. Vuosittain Viron talouden etuna pidetty halpaa mutta koulutettu työvoima on myös päättymässä. Vaikka työnantaja vakuuttaa vielä vanaviisi jatkamaan, käyvät jo rajalla ahvatlejad meidän ammattilaisille moninkertaisia palkkoja sallittava. Olkoon sen viimeiseksi kuten suomalaiset, jotka etsivät mitutsada lääkäriin. Yhtenäisen talousalueen on hyvin vaikea perustella samanlainen työstä palkan niin suurta eroa. Todennäköisesti ei ole meidän työntekijöitä vielä arvioinut ja ajatellut vain voitosta.
"Viron Pankin syksyn vuosiksi 2003-2005" saamme tietää, että makrotalouden riskien kuuluvat "pysyvästi korkea vaihtotaseen alijäämä ja valtion velan nopea nousu voivat johtaa ulkomaisten sijoittajien luottamuksen laskun ja investointien vähenemisen. Tuloksena olisi muun muassa yhteiskunnallisten jännitteiden nousu ".

Viron talouskasvu ei välttämättä kestä pitkään

Vaikka pysähtyneestä manner-Eurooppaan verrattuna on Viron talouskasvu on ollut hyvä, se ei välttämättä kestä pitkään. Tilastollisesti kauniita numerot on saavutettu eikä laadukas työ, vaan useimmissa ulkomaisten investointien kustannuksella. Vuonna 2001 Viron BKT on vain 38 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta. Ja viime vuoden 30. syyskuuta oli tilastokeskuksen mukaan Viron koko ulkomaanvelka 79,6 miljardia. Tämä on puolet enemmän viime vuoden Viron tasavallan budjetista. Voin kuulostaa pessimistina, mutta tunnen 1997. vuoden talouskriisin tunnelmaa.
Narvassa on Kreenholm koondamas satoja työntekijöitä. Puun käsittelyn alalla, ei enää ole yleisiä eikä tulipalot, vaan nimenomaisesti konkurssiin meneminen. Viimeisin näistä oli Pärnu Standard, joka yhdisti liimapuun valmistusta varattu puolitoista työntekijää. Ja sitä muutaman päivän kuluttua ETV: ssä ilmoitettu kahdensadan työntekijän yritys konkurssiin Länsi-Virumaalla. Viro on liian pieni maa, jotta satojen työpaikkojen menetyksiä viikossa. Tästä voimme tehdä johtopäätöksen surullisen, että nykyinen hallitus päätyy tiedotusvälineisiin vain menetettyjen työpaikkojen, eikä 14% työttömyyden kysymyksen ratkaisemiseen.

Suurten poikien pelit

Jo nyt on havaittavissa ammattilaisten valua Eurooppaan. Ennen kaikkea se on kohdannut poliitikkoja julkisella sektorilla. Tunnettu reformierakondlased Kallas ja Ojuland suunnittelevat Brysseliin työelämään siirtymiselle. Ja varmasti ei ole ne viimeiset huippu-poliitikot, joille Toompean leikkihuone on jäänyt pieneksi ja tällä hiekkalaatikolla opittu "suurten poikien pelit" pois tüüdanud. Mutta ennen kuin ketään Eurooppaan lähettää, pitäisi kysyä hänen ansioidensa osalta. Edellä esitetyistä esimerkeistä ei ilmaa kovin paljon kiitosta meidän vielä viljely liberaaliin talouteen. Kesäkuussa pidettävissä vaaleissa luultavasti muitakin puolueiden raportteja valintasitoumusten noudattamisesta, mutta on muistettava, että Brysselissä ei koske riita puolueen sääntömääräisten lupausten, vaan paljon laajemmin - maailmavaateliselt. Kun tähän asti on meidän poliittinen kirjo ollut verrattuna Eurooppaan oikealle shift, niin sotsiaalsuse puoleen voi heiluri siirtyä vasta seuraavia vaaleja Riigikogu. Ja jos joku puhuu Viron edusta europarlamentissa, hän vain liioittelee, koska lähettiläät eivät ole siellä vain oman kansansa asioista keskusteltaisiin. Koska vähätellä niitä pidetään vaaleja myös muualla Euroopassa, osoittaa uusin osuus, joka oli 49 prosenttia. Todellisen vallan ja päätökset on koottu omiin käsiinsä aivan Euroopan unionin ministerineuvosto.
En haluaisi olla se pessimismiä julistaa, joka kirjoittaa, "näet, varoitettiin onhan Euroopan unionin puolesta", mutta voisimme olla realisteja ja kaikki huomaa suurta eroa lupausten ja niin täitunu välillä.
Vabaduskella viereen pitäisi rakentaa myös Euroopan unionin aikaa huomaavainen Eurokell. Unohtaa koko tähänastinen taak ja aloittaa uuden ajaarvamist. Riippuen uskonnosta meillä on jo nyt vuoden 5764, 2004 tai 1425 Vastaavasti, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin mukaan.
Miksi ei aloittaa alusta?