Paradigman muutos

Luen harvoin paberlehte, mutta internetin välityksellä pidän itseään ajan tasalla monien lehtiä. Näin löysin 20 heinäkuuta «Sakalas» artiklan «Napsautus ja karkki eli Ilmainen lounaat kiduvad». Tämä selitti kustantajien suuntaus alkaa internetissä lukijoiltamme rahaa pyytämään.
Olen vahvistaessaan sellaisten suunnitelmien osalta skeptinen, koska nyt on ilmainen sisältö saatavilla kertaa enemmän kuin ihmisillä vapaa-aikaa sitä kuluttaa. Jos maksullista sivua ei voitu tehdä kymmenen vuotta sitten, ei onnistu nyt myös yhteisö-, sosiaalisen ja blogien voittokulun jälkeen. Sanomalehdet eivät enää ole monopolia tieto, hän kilpailee sinusta klikkauksella olevien ystävien huomiota.
Tiedoillasi käsittelyyn; ovat muuttuneet ja sen takia menettää paberleht lukijoita ja televisio katsojia. Internetin käyttäjänä olen tottunut 10 kruunun päiväpalkan vastaan pääsyyn tietoihin sekä Viron että maailman palvelimilla. Olen kuullut Suomen ja Espanjan nuorten, että he käyttävät tietokonetta enemmän kuin katsovat televisiota. On myös ymmärrettävää, että passiivinen pildikasti edessä istuminen ei nauhoja, jos napsautusten avulla voit laatia itselleen viihteellistä.
Kaduilta on katoamassa lehekioskid, aamuisen sanomalehden sijaan odotetaan tiedon saatavuudessa 24 tuntia vuorokaudessa, paberlehe painoksissa väheneminen sekä sähköisten kirjeiden ja laskujen voittokulku tekee lehekandja ammatti sosiaaliseen työhön. Viime vuonna lähetettiin Suomessa henkeä kohti 87 paberkirja ja se on 4 kertaa vähemmän kuin Pohjoismaissa (Suomessa 395, Norjassa 357, Ruotsissa 344).
Käytävän takana ei ole taantuma, vaan paradigman muutos. Analoogmeedia vaihdetaan digitaalisesti. Analoginen eli sanomalehti-, valokuva-ja kopiopaperia sekä radiota ja televisiota. Digitaalinen on bitit ja tavut tietokoneessa tai matkapuhelimessa. Digiboksi on myös tietokonesirujen ja ohjelmistojen signaalin auki pakkaamiseen.
Sanomalehdet ansaitsevat tieto maksun, mutta sitä ei voida kysyä kilpailussa ilmaiseksi tuotteita. Olisi tunnustettava paradigman muutos ja oppia esimerkiksi yhden kalliimman tehnoloogiafirma Google mallista, jonka pääasiallisena infootsingu palvelu on käyttäjälle maksuton. Ratkaisu ei ole tietoa, haittaa vain maksullisen lisäarvon aikaansaamiseksi.