Olemme käyttäneet jo viisi kuukautta euroja, kruunujen ja rublade jälkeen kolmatta valuuttaa, joka on palautettu Viron tasavallassa voimassa. Omat harrastuksista kuului aiemmin vanhan rahan kerääminen. Oman malliston jälleen katsomassa tajusin, että setelit on huonoin tapa säilyttää tai kerätä varallisuutta, koska se on taattu vain ihmisten uskon. Sen käyttäjät on kerätty aarteita aina asian ja pidän todennäköisenä, että sama tapahtuu myös euroina.
Seteliraha keksivät noin tuhat vuotta sitten kiinalaiset erehdyksessä. Keisarin oli sõjakäigule siirtyä hevosia, vetoeläinten ja vaunut. Hän lainasi niitä talonpojille ja antoi vastaan joukkovelkakirjalainan, jonka mukaan myöhemmin palautettu vastaava eläin tai esine. Ihmiset alkoivat kirjoitusmerkein tulostusta kuitenkin käyttää maksuvälineenä ja kolikot olikin syntynyt vahva kilpailija, seteleillä.
Alun perin seteleitä siis velka, josta maan hallitsija tai keskuspankki laski liikkeeseen ostoksesi ja menojen maksamiseen sekä mitä ihmiset käyttivät keskinäisissä osto-ja myyntitoiminnasta.
Siihen asti oli rahaa on ennen muuta jalometallia kolikoita, joissa oli aina myös metallin hinta ja arvo. Suostuttelemaan ihmisiä, että setelit on kolikoita vastaava, oli siihen painettu vastaan jalometallien määrä. Esimerkiksi 111 vuotta sitten painettu 25-rublasel on tsaari Aleksanteri III muotokuva ja tiedot, että keskuspankki vaihtaa krediidipileti Rajoittamaton kultakolikoista (1 ruplaa = 1 / 15 kuldrubla).
Etupuolella ilmoitettiin myös, että koko valtakunnassa krediidipilet kuldmündiga vastaava maksuväline ja järeletegijaid uhkaavat pakkotyöhön lähettäminen ja koko omaisuuden takavarikointi. Turvatekijät oli rahoilla vesileimana tsaarin muotokuva, sarjanumero ja pankin johtaja ja kassatyöntekijöitäkin allekirjoitusten jäljet.
Seteliraha väärentämistä pidettiin räikeänä rikokseksi, koska se heikentää hallituksen auktoriteettia: Ihmiset olisi enää uskonut painettu joukkovelkakirjoja ja hoitajan olisi pitänyt käyttää jalometallia rahaa. Kultaa ja hopeaa ollut kalliiden sotien ja toretseva elämäntyylin koskaan tarpeeksi kolikoita lyödä, sen vuoksi turvaudutaan kasutatigi maksamiseen enamesti velkakirjoja eli seteleillä.
Kustannukset on voitu kattaa myös niin, että lyötiin vähemmän jalometalli sisältäviä aiempaa pienempiä ja ohuempia kolikoita. Italiassa päästi yksi hallitsija kuolemaan uhkaamalla kerätä yhteen kaikki kultarahat alamaisina ja antoi ne ohuemmaksi kiillottamalla jälkeen takaisin. Jälkikäteen voimme kutsua sitä väärennyksestä ja rahan tekemiseen.
Hallituksille nauttinut seteleitä, koska jos jalometalli varastot on rajoitettu, paperin raaka puusta ole pulaa ja-seteleiden tuotantoa rajoitetaan vain painokoneiden nopeus.
Tämä mahdollistaa miinuksella eli joukkovelkakirjojen liikkeeseen seteleitä laskjail rikastumaan. Seuraa tietysti inflaatio eli kunkin valuutan arvon aleneminen, mutta sen kustannukset ovat ne, joiden käsiin arvon poistamiseen seteliraha jää viimeiseksi. Jokapäiväisessä elämässä tämä näkyy korotusta.
Me kaikki muistamme Neuvostoliiton lõpupäevade hyperinflaation. Tavaroiden hinta moninkertaistunut lyhyessä ajassa. 1. tammikuuta 1990 otettiin käyttöön Virossa minimipalkan määrä 125 ruplaa kuukaudessa, mutta kaksi vuotta myöhemmin se oli 1000 ruplaa. 18. syyskuuta 1992 hallitus otti minimipalkkaa 300 kruunua eli aikaisemman kurssin mukaan 3000 ruplaa.
Rahareform eli käytössä olevien seteliä muuntaminen on tärkein väline, jolla lehdistö liian runsaan käytön seurauksista eli inflaatiosta eroon.
Rublad vaihdettiin 1992. kruunua vuonna kurssilla 10:1. Sitä oli edeltänyt kaksi ruplaa uudistusta: 1961. ja 1947. vuoden alussa oli vanha vaihtaa rahaa suhteessa 10:1 uusi muotoilu rublade vastaan. Sodan jälkeen Virossa Saksan idamarku ei vaihdettu ja niiden omistajat menettivät koko rikkauden. Viron kruunujen lisäksi otettiin käyttöön 24. rublad marraskuuta 1940 ja vahvistettiin virallisesti kurssilla 1 kruunu = 1,25 ruplaa, vaikka todellinen kurssi olisi pitänyt olla 1:8. Ihmiset menettivät talletukset, elintaso laski, tavarat katosivat markkinoilta ja hinnat nousivat.
Kruunu oli tullut liikkeeseen 1928. tammikuussa ja vaihtaa markat (100 markkaa = 1 kruunu). 1933. devalvoitiin vuonna sitä 35 prosenttia.
Markat ja pennid olivat Viron tasavallassa vuosina 1918-1927. Viron Pankki laski liikkeeseen 50 -, 100 -, 500 -, 1000 - ja 5000 markan. Rahan arvon nopea lasku johti siihen, että 1924. otettiin käyttöön vuonna ulkomaankaupassa kuldkroon (0,40 grammaa kultaa).
Ensimmäisen maailmansodan aikana Virossa oli käytössä vuorotellen venäjän rublad ja Saksan markat mutta ilmeisesti lukija jo ymmärtäneet, että kyseisinä aikoina seteleitä kerätty rikkoi meni hukkaan. Tsaarin rubladeltki poistettiin kullan takuu ja ne, jotka olivat vaihtaneet kuldrublad teoreettiseksi, joutuivat katteettomia seteleitä omistajiksi.
Viime viittaus, että setelit on valtiovarainministeriön joukkovelkakirjalaina, jonka väärentämisestä rangaistaan ja joiden vakuutena on jalometallien, löysin 1991. Vuoden ruplaa. Kruunuina ja euroina sitä ole. Kruunun kurssi varmistettiin muiden paberrahadega mutta sitä ei tehty erityisen hyvin, koska hinnat ja palkat nousivat tasaisesti.
Kun 1992. Vuonna keskimääräinen bruttopalkka 549 €, 2007. vuonna 11 328 krooni.15 vuoteen oli yhdestä kruunusta jäljellä 5 senttiä! Kuluttajahintaindeksin mukaan oli vasta kymmenen senttiä ("Viron Ekspress" 10. huhtikuuta 2008).
Valuuttojen vertailun perusteella olisi kruunu dollariin päinvastoin vahvistunut 1,27 prosenttiin. On lukenut väitteen, että Yhdysvaltain dollarin 1990. luvun alun ostovoimansa oli jäljellä 12 senttiä, voin todeta, että myös muiden maiden seteliraha ostovoima laski yhdellä kruunulla tahtiin.
Muistutan itselleen ajoittain mieleen vanha tarina, joka kiteyttää seteliraha luonteen. Juutalainen rabbi on liitettävä ja kysyy, olisiko sen pidettävä rahaa pankissa tai kotona sängyn alla. Kunnes rabbi ajattelee, mitä vastata, kolhi oveen ja astuu sisään nuori nainen. Vaimon haluaa tietää, onko sen hääyö uoman mennä yöpaidat tai alasti. Rabbi ajattelee myös tästä kysymyksestä ja sanoo sitten: "Minä vastaan teille molemmille. Pidä rahaa pankkiin tai älä pidä, laittaa yöpaita päälle tai älä laita - se, mitä teille tapahtuu, on vielä yksi. "
Artikkeli julkaistiin 26.05.2011 sanomalehdessä Sakala
.








