2008. alkaneen talouskriisin reagoivat Euroopan unionin jäsenvaltiot yleensä verotaakan alentamista ja vain kahdeksan maata lisäsi. Viro oli verorasituksen suurin korottaja - 2009. kasvoi Suomessa 3,8 prosenttia vuoteen verorasitus ja laajuus 35,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT). Tässä ylitimme kaksinkertaisesti verorasituksen nousua Luxemburgissa (1,7%) ja sitäkin enemmän Maltassa, Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa, Sloveniassa ja Saksassa, jossa se jäi alle 0,5 prosentin.
Eurostat ja Euroopan komissio julkaisivat 1. heinäkuuta 2009 jäsenvaltioiden. vuoden maksustamistrendidest 428-sivuisen kokoelman, joka kertoi suoria, epäsuoria, pääoma-, ympäristö-, energia-ja sosiaaliturvamaksujen kohdassa. Erityisen voimakkaasti kriisi iski laenubuumiga Baltian, jossa BKT laski Virolla (-13,9%), Liettuassa (-14,7%) ja Latvia (-18%). Neljännellä sijalla oli Slovenia (-8,1%) ja useimmissa maissa oli alle 5%, mutta Puolassa kasvoi 1,7%.
Viron talouskriisi iski 2008. vuoden kolmannella neljänneksellä, kun kolmella vuosineljänneksen peräkkäin yhä bruttokansantuote laski (-4,5%). Ensi vuonna Viron talous laski kolme vuosineljännestä peräkkäin -14,6% -16,6% asti. Hallitus reagoi tähän Euroopan suurin veronkorotusten.
2009. kasvoi vuonna 2008 Virossa verorasitus. vuoteen verrattuna 3,8 prosenttia 35,9 prosenttiin ja laajuus bruttokansantuotteesta. Näin olimme hieman yli 27 Euroopan unionin maan keskiarvosta (35,8%) ja lähestyimme nopeasti euroalueen maiden keskiarvoa (36,5%). Viro oli indikaattoriin 13. yläpuolella, mutta ylitti huomattavasti Liettuaa (29,3%) ja alhaisin verorasitukseen Latvia (26,6%). Meidän naapurit olivat Baltian kuuden alle 30 prosentin verotukseen maan joukossa.
Euroopan unionin 27 jäsenvaltion verotaakka BKT: sta oli seuraava: Tanska 48,1%, Ruotsi 46,9%, Belgia 43,5%, Italia 43,1%, Suomi 43,1%, Itävalta 42,7%, Ranska 41, 6%, Saksa 39,7%, Unkari 39,5%, 38,2% Hollannin, Slovenian 37,6%, Luxemburg 37,1%, Viro 35,9%, Kypros 35,1%, Iso-Britannia 34,9% , Tšekki 34,5%, 34,2% Malta, Puola 31,8%, Portugali 31%, Espanja 30,4%, Kreikka 30,3%, Liettua 29,3%, Bulgaria 28,9%, Slovakia 28, 8%, Irlanti 28,2%, Romania 27%, Latvia 26,6%.
Verorasituksen muutos
Verrattuna 2008. tuotantokapasiteetti on kasvanut verojen osuus BKT: sta kahdeksassa maassa, koska useimmat säilytti sen eikä vahvistanut talousarvioon. Nousut olivat yleensä rajoitettu, mutta kaksi jäsenvaltiota muistuttavaa viiltävää silmään huomattavan kasvun vuoksi - Viro 3,8% ja Luxemburg 1,7%. Talous-ja finanssikriisin vaikutuksesta osoitti monien maiden vero lasku, jossa rabavaimad olivat Kypros (-4%) ja Bulgaria (-3,4%). Verotulot vähenivät 2,5% Latviassa, Puolassa, Britanniassa ja Espanjassa.
Verorasitus vaihtelee myös uusien jäsenvaltioiden kohdassa, jossa Unkarissa (39,5%), Virossa (35,9%) ja Sloveniassa (37,6%) se ylittää EU-27 keskiarvon (35,8%) ja alapuolella jäävät Kypros (35, 1%), Tsekki (34,5%), Puola (31,8%), Liettua (29,3%), Bulgaria (28,9%), Slovakiassa (28,8%), Romania (27%) ja Latvia (26,6%).
Vuodesta 2000. lähtien verorasitus alentunut merkittävästi Ruotsissa (-4,6%), Kreikassa (-4,3%) ja Suomessa (-4,1%). Kolme jäsenvaltiota on osoittanut samalla ajanjaksolla on kasvanut voimakkaasti: Malta (6%), Kypros (5,2%) ja Viro (4,9%). 2009. vuonna Kypros pienensi verotaakkaa, Malta nosti hieman, ja vain Viro nosti huomattavasti.
Maksumuutused
Uusien jäsenvaltioiden veropolitiikkaan tyypillinen ominaisuus on suuri riippuvuus kulutukseen. Vain Tšekissä on alle EU: n keskiarvon. Välillisten verojen (kulutusverojen) nousu oli suurin Virossa (6,5%) ja Unkarissa (1,6%) ja se liittyy arvonlisäveron ja valmisteverojen korottaminen. Muut arvonlisäveron nostanut maat kokivat aivan verotulojen laskua (Latvia). Erityisen suuri lasku oli Bulgariassa (-3,5%), Kyproksella (-2,9%), Puolassa (-2,1%), Portugalissa (-1,8%) ja Irlannissa (-1,7%).
Alkoholin ja tupakan valmisteverot nousivat 21 maassa, samalla eniten Virossa (2,3% BKT: sta), Tšekissä (0,6%) ja Romaniassa (0,5%). Niiden osuus laski Bulgariassa, Ranskassa ja Puolassa.
Energiaverodirektiivissä suurin kasvu tapahtui 2009. vuonna Virossa, yli 1% BKT: sta. Pieni nousu oli Kyproksella, Sloveniassa, Portugalissa ja Puolassa, mutta esimerkiksi Romaniassa se laski lähes 2 prosenttia BKT: sta.
Elektriaktsiis Virossa ylitti vähimmäistason Euroopan unionissa vaadittavaa 6 kertaa, Puolassa 10 kertaa. Muissa maissa sen osuus jäi alle 2% verotuloja, mutta Virossa se oli 7% ja Puolassa 9%.
Viro ja Malta ovat ainoat, joissa hallituksen velkaantuneisuus kasvoi 1%, EU27 keskiarvo oli -4,5%. Eniten vähensivät Suomen (-7%), Irlanti (-6,9%) ja Espanja (-6,8%), samoin tekivät naapurimme Ruotsi (-3,2%), Latvia (-5,4%) ja Liettua (-6,1%).
Viro verot
Välillisten verojen saatiin 2,1 miljardia euroa, se oli 15,2% BKT: sta ja siihen olimme 6. yläpuolella. Viron arvonlisävero oli 2008. vuonna 8% BKT: sta ja nousi 2009. vuonna 9,1% prosenttiin, jossa olimme Euroopan unionissa 4 yläpuolella. Valmistevero ja kulutusverot muodostivat 2009. vuonna 5% BKT: sta ja siihen olimme Bulgarian jälkeen Euroopan unionissa 2. yläpuolella. Muut verot oli 0,1 miljardia euroa (1,1%) ja Viro paikka toisessa kymmenes.
Välittömät verot (verot) muodostavat puolet pienempi osuus (7,5% BKT: sta tai 1 miljardi euroa) että välilliset verot, ja siihen olimme Euroopassa 20. yläpuolella. Korkea elintaso maat ovat täällä johdossa: Tanska, Ruotsi, Suomi, Belgia, Italia ja Luxemburg, Liettua 25. ja Latvia 23. yläpuolella.
Sosiaaliturvamaksujen saatiin 1,8 miljardia euroa eli 13,1% BKT: sta, ja siihen olimme 9. yläpuolella. Peräti 1 tulimme paikalle työnantajien sosiaaliturvamaksujen maksettu (12,4% BKT: sta) osalta, urakoitsijoiden panos jäi 26. paikoilleen.
Yhteensä tuli Viron vero 13. paikalleen 35,9 prosenttia. Meillä on välilliset verot tärkeämpiä kuin välittömät verot, jotka edustavat Euroopan unionin rikkaimmista maista.
Hallitus voi 68,4% verotuloista (7. sija), kunta 13,9% (7), sosiaaliturva 16,8% (21) ja Euroopan unioni 0,9% (11). Julkisen talouden rahoitusasema oli talouskriisin vuoksi negatiivinen, mutta ei laskenut alle Maastrichtin kriteerin (0,1% vuonna 2010. Ja 0,6% vuonna 2011. Vuonna).
Sekä arvonlisäveron että valmisteverojen saanti 2008. Vuonna väheni, mutta nousi 2009. vuonna, mikä osoittaa arvonlisäveron ja valmisteverojen lisäämisen. Varallisuusvero oli vain 7,2% kaikista verotuloista, joka oli jäsenvaltioiden alimmalla tasolla.
Ympäristöverojen osuus oli 8,3% kaikista veroista ja ylitti EU: n keskimääräistä prosentilla. Suoran tuloveron alentamista on kompensoitu uutteralla kulutus-ja ympäristöverotusta korottamalla politiikkaan.
Viro luopui kruunusta ja sai veronkorotusten
Talouskriisi oli suuri yhteiskunnallinen hinta, sillä työllisyys on heikentynyt 100 tuhatta euroa ja työttömyys oli 2010. vuonna 15,5%: iin, mutta laskee 2011. vuonna noin 13,9%: iin. Veropolitiikan tavoitteena on siirtää pidempi tuloveroa ja työn verotusta kuorma kulutusta ja ympäristölle. 2010. nostettiin vuonna useimpia valmisteveroja - alkoholin, tupakan, polttoaineiden ja sähkön päältä. Kaikki valmisteverot ylittävät nyt tuntuvasti Euroopan unionin vähän verokantaa ja ainoa poikkeus on öljyliuske, joilla on siirtymäkausi 2013. saakka. Näitä korotusten teki Viron, jotta voidaan vastata euron käyttöönoton edellytykset.
Jos Euroopan unioniin liittymisen saimme kaulan suhkrutrahvi, niin kruunujen vaihto euroiksi tulee meille vähintään 3 kertaa kalliimpaa, koska Viro maksaa pulassa maiden tukipaketin 149 miljoonaa euroa (2,3 miljardia kruunua). Se on 163 euroa tai 2549 kruunua jokaisesta kansalaisesta, ja se todellinen raha on vain pieni osa suuresta takuita pakettia.
Euro on todella kallis (paperi) rahaa.
VIRGO ruuveja, MTÜ Eurosaadik
Kuva tekstin yhteyteen: Euroopan unioniin liittymistä edeltävässä kansanäänestyksessä 2003. Syyskuussa tuotiin argumenttina keskimääräinen eläke 15 763 kruunua. Kuusi vuotta myöhemmin oli meidän verotaakka Euroopan keskitasoa, mutta eläke edelleen vain kolmannes keskimääräisestä.
Tämä artikkeli julkaistiin 20. heinäkuuta 2011 sanomalehdessä puolivälin
http://www.kesknadal.ee/est/g2/uudised?id=17164
