Epävirallisessa verotaakkaa Euroopan mestaruudesta saavutti Viron tasavalta 2009. vuonna ylivoimaisesti kultamitalin. Meidän hallitus nosti verotaakkaa puolet enemmän kuin hopeaa saanut Luxemburg ja vähintään 8 kertaa enemmän kuin pronssia saanut maat.
Juuri niin kaunokirjallisille olisi voinut Eurostat ja Euroopan komissio arvioida meidän hallituksen toimintaa heinäkuun alussa ilmestynyt 27 jäsenvaltion verotusta koskevassa säädöskokoelmassa. Silti ne tekevät sen kuivien numeroin, jos tietyt, että Viro oli niiden kahdeksan maan joukossa, jossa nostettiin verotaakkaa. 2009. kasvoi vuonna meillä verorasitus edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 prosenttia ja päätyi 35,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä oli kaksi kertaa enemmän kuin toiseksi tullut Luxemburgissa (1,7%) ja selvästi yli Itävalta, Italia, Malta, Ruotsi, Slovenia ja Saksa alle 0,5 prosentin jäänyt hinnannousujen. Kun tarkastellaan ajanjaksoa vuodesta 2000. lähtien, niin verorasitus bruttokansantuotteesta on noussut eniten Maltalla (6%), Kyproksella (5,2%) ja Virossa (4,9%). Kuten huomasimme, niin suurin osa eli 3,8% viimeisen vuoden aikana ja vuosina 2000-2008 oli vain 1,1%. Vuodesta 2000. lähtien verotaakkaa eniten laskenut Slovakia (-5,3%) sekä Ruotsi (-4,6%), Kreikka (-4,3%) ja Suomessa (-4,1%).
Koko tulosluettelo 2009. vuoden verorasituksen perusteella oli seuraava: Tanska 48,1%, Ruotsi 46,9%, Belgia 43,5%, Italia 43,1%, Suomi 43,1%, Itävalta 42,7%, Ranska 41,6%, Saksa 39 , 7%, Unkari 39,5%, Alankomaat 38,2%, Slovenia 37,6%, Luxemburg 37,1%, Viro 35,9%, Kypros 35,1%, Iso-Britannia 34,9%, 34,5 Tšekin %, 34,2% Malta, Puola 31,8%, Portugali 31%, Espanja 30,4%, Kreikka 30,3%, Liettua 29,3%, Bulgaria 28,9%, Slovakia 28,8%, Irlanti 28 , 2%, Romania 27% ja Latvian 26,6%.
Viro verorasitus oli 0,1% yli 27 jäsenvaltion keskiarvosta (35,8%) ja olemme lähestymässä euroalueen maiden keskiarvon (36,5%). Lisäksi kuulumme Itä-Euroopan kolmen parhaan yhdessä Unkarin ja Slovenian kanssa, jossa keskimääräinen vero ylittyy. Meidän naapurit latvialaiset ja liettualaiset ovat viimeisten kuuden joukossa. Kokoelmasta voimme lukea, että Viro verorasitus bruttokansantuotteeseen nousi 3,8% suunnitellusta veropoliittista vuoksi, pääasiassa välillisten verojen nostamisesta. Kuten monissa uusissa jäsenvaltioissa, ovat välillisten verojen osuus on suuri (42,4%) ja siihen olemme 2. yläpuolella Bulgaria jälkeen. Lisäksi on suuri sosiaaliturvamaksujen osuus, joka on 36,6% verotuloista eli 5 prosenttia korkeampi kuin EU: n 27 maan keskiarvo.
Meidän veropolitiikka on lähellä Itä-Euroopan jäsenvaltioiden veropolitiikkaan, jossa suorat (tulo) verojen pienuuden kompensoidaan välillisiä tai sosiaaliturvamaksuja korottamalla. Bulgariassa muodostavat välilliset verot 53,2% koko verotuloista (verokanta 10%), Virossa 42,4% ja useissa muissa maissa yli 35 prosenttia. Viro oli arvonlisäveroa 2008. vuonna 8% BKT: sta ja nousi 2009. vuonna 9,1%: iin ja siihen olimme Euroopan unionissa 4 yläpuolella. Valmistevero ja kulutusverot muodostivat 2009. vuonna 5% BKT: sta ja siihen olimme Euroopan unionissa Bulgarian jälkeen 2 yläpuolella. Koska meille sallittua tuloveron alennusta jatkuvaa, voi olla varma välillisten verojen jatkuvassa nousussa.
Välittömän verotuksen eli tuloveron osuus on laskenut vuodesta 1990 lopussa, jolloin nostettiin tuloveroa vähimmäismäärää alennettiin ja veroprosentti. Tulon Viron valtio sai puolet vähemmän kuin välillisten verojen ja indikaattorin olimme Euroopassa 20. yläpuolella. Esikolmiku ovat Tanska, Ruotsi ja Suomi ja Latvia on 23. ja Liettua 25. yläpuolella.
Sosiaaliturvamaksujen sai lähes yhtä paljon välillisiä veroja ja siihen olemme 9. yläpuolella. Työnantajien verorasituksen alueella tulimme jälleen etusijalle, urakoitsijoiden maksupanus jäi edellisviikon paikalle.
Meidän elektriaktsiis ylittää Euroopan unionin vähimmäis vaatimus 6 kertaa (Puolassa 10 kertaa). Muissa maissa jäi intensiteetti verotulot alle 2% mutta Virossa se oli 7% (Puolassa 9%). Mikä on Viron ja Puolan ero? 2009. vuonna kaatui taloutemme 13,9% mutta Puola kasvoi 1,7%. Samoin on nostettu liian tupakan ja alkoholin, mutta koska olen itse näiden tavaroiden kuluttajien keskuuteen ei kuulu, ei hätää olen sen jälkeen.
Kertomuksen selaamisesta käy ilmi, että meillä ei maksa elintason nousua hyvinvointivaltioiden tasoa vielä pitkään toivoa, koska meidän verojärjestelmän kuormitus on niiden erilainen verrattuna. Meidän verotuksen pyhä lehmä on tulovero, koska se otetaan myös osingoista (rikkaiden tuloista) ja yhden maksun alentaminen on muita nostaa, koska muuten syntyy talousarviossa puutos (Virossa vuodesta 2009. Lähtien). Itse asiassa meillä oli 2010. Vuonna puutosta 5,19 miljardia kruunua, joka olisi ollut huomattavasti pienempi ilman vanemahüvitisele kuluneet 2,36 miljardia. Muita perhe-etuuksina kului 1,6 miljardia.
Viro on pääoman verottamisesta toiseksi viimeisellä sijalla. Vallitsevan ideologian mukaan se meille tuotava investointeja ja luomaan työpaikkoja, mutta todellisuudessa osoittavat numerot, että pääoma aivan pageb Virosta. Jos lainoina myönnetty rahat lähtevät takaisin kotimaahansa, niin ihmiset jättävät sen perässä etsimään työpaikkoja. Tämän vuoden alussa saivat virolaiset suurin immigrantrahvaks Suomessa ja se, että ne suosivat vaiheittaista tuloveroa ja jopa Virosta korkeampaa verotusta (Suomessa 7,2% korkeampi), osoittaa meidän maksumudeli laiminlyöntiä.
Ilmeisesti monet muistavat pääministeri Andrus Ansipin puolueen lupaus "Teemme Viro viiden vauraamman Euroopan maan joukkoon". Minäkin olin niiden joukossa, jotka epäili sen elinkelpoisuutta.
Vaikuttaa siltä, että me huomasimme ja luin tätä iskulausetta väärin. Jos ihmiset lähtevät täältä töihin ja asumaan Euroopan viittaus vauraampaa valtiota, he nimittäin elavadki viiden vauraampi keskuudessa. Missään ei ollut puhetta Viron tasavallan saattamisesta viiden vauraamman Euroopan maan joukkoon, vaan Viro (ihmisten) saattamisesta. Tämä johtaa täällä elävien ihmisten määrä, mikä puolestaan nostaa täkäläisten asukkaiden keskimääräistä elintasoa, koska tilastollisen keskiarvon laskentaperuste on pienempi.
Jos rikkonut halua meidän verojärjestelmän päälle tänne, niin ihmiset menevät las rikastua toimineiden verojärjestelmät maihin.
Jää lopettaa Siiri Nordin kasvattaa laulun sanoilla:
"Mikä maa se on? Myötätunto täällä on ruosteessa,
On häpeä ruosteinen sydämellä tissit.
Täältä paeta voisin jopa juosten,
Mutta mikään pitää sitten vielä minua. "
Virgo Ruuvien, MTÜ Eurosaadik hallituksen jäsen
Tämä artikkeli julkaistiin 21. heinäkuuta 2011 sanomalehdessä Virumaa lehti
meidän hallitus on Euroopan mestari verotukseen
.
