Euroalueen maiden hallitusten velkataakka bkt on seitsemän viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi ja oli 2010. vuonna keskimäärin 85,3 prosenttiin BKT: sta.
2004 verrattuna. vuoteen oli Irlannissa velka 225% suurempi, Luxemburg 192%, Portugali 61% ja Kreikassa 44%. Vaarallisen velkaantuneita ovat myös sellaiset suuret maat kuten Italia, Saksa ja Ranska, joissa julkinen velka 81,7 prosenttia enintään 119 bruttokansantuotteesta. Vain kolme maata olivat 2010. vuonna vähemmän velkaa kuin 2004. vuonna: Malta, Kypros ja Slovakia.
Viron julkisen velan kasvu johtuu todennäköisesti vähemmän on tällä kaudella toteutettu tasapainossa talousarvioiden politiikkaa, joka ei suosinut velkarahoituksen investoimaan. Lisäksi oli tuolloin tapahtunut liikepankkien laenuralli ja kinnisvarabuum valtiolle hyödyllistä, koska lisääntynyt kulutus tarkoitti verotulojen ülelaekumist ja lisätalousarvioiden myönteisiä.
Hallituksen veloista tilastossa on esiviisikus Kreikka, Italia, Belgia, Irlanti ja Portugali. Toistaiseksi tiedotusvälineissä suhteellisen vähän puhetta ollut Belgian velkaantuneita, sillä verrattuna muihin on se kasvanut vain 2,6 prosenttia. Maan talous on tottunut siihen ja ei ole tapahtunut velkataakan jyrkkää nousua kuten Irlannissa, Portugalissa tai Kreikassa.
Velkakriisi leviää edelleen
Vuodesta 2010. lähtien poliitikot tapasivat säännöllisesti ja tehnyt suunnitelmia matkailijoille maiden pelastamiseksi. Puolitoista vuotta sitten oli Kreikalle riittää vain 110 miljardin euron laenupaketist. Nykyisin siellä syntynyt toista saman verran ja vasta äskettäin tehtiin kolmas päätös, niiden velkojen poistamiseksi 50%.
Poliitikkojen päätökset ennakoiva rahamarkkinat osoittaa, että velkakriisi ei hoideta Brysselissä eikä Frankfurtissa tehtyjen päätösten lisäksi osakemarkkinat ja sijoittajat suunnittelevat oman kantansa, jonka päälle on eurokraatidel reagoida uusien päätösten ja abipakettidega.
Niin kauan kuin Kreikka, Irlanti, Portugali ja Italia tai mikä tahansa muu maa on riippuvainen lainojen jälleenrahoituksen rahoitusmarkkinoilla muuttuva korko lainaamiseen, löytyy aina syy nykyisten korkojen nostamiseen, koska maiden riskit on tällä välin lisääntynyt.
Euroopan keskuspankki on 28. lokakuuta mennessä ostanut 173,5 miljardia euroa riskialttiita maiden velkakirjoja ja arvopapereita, että siihen pitää uusien lainojen korkoja vielä siedettävyyden rajoissa. Paljon helpompaa olisi maille lainoja myöntää suoraan Euroopan keskuspankista eikä läpi liikepankkien, mutta se on aiemmin tehty poliittinen päätös, jota nyt on jälkeenpäin vaikea muuttaa.
Kansallisvaltiot heitetään rahoitusmarkkinoiden globaalin kapitalismin valtaa, jossa ollaan valmiita voittoa myös huonojen uutisten osalta. Nykyään on mahdollista pörssissä osakkeita vai joukkovelkakirjoja lyhyeksi myymällä voittoa myös laskun päältä. Tämä tarkoittaa sellaista tapahtumaa, jossa sijoittaja lainaa osakkeita, myy ne käteishinnalla pois ja sitoutuu sovitun ajan jälkeen palauttamaan vastaavan määrän arvopapereita. Jos myöhemmin hinta on alhaisempi, tällainen liiketoimi tuottaa voittoa hintojen laskua päältä.
Onko Ranska ja Saksa ovat seuraavat avuntarvitsijat?
Euroalueen velkakriisin lieventäminen on toistaiseksi ajanut Ranska ja Saksa. Minä luulin, että nämä maat pystyivät velkakriisin lieventää kokonsa vuoksi ja Euroopan unionin jälkeen, mutta taulukosta on ilmeistä, että Pigs-maat (Portugali, Irlanti, Kreikka, Espanja) maita iskee korkeampien korkojen aalto juuri Ranskaa ja Saksaa, sillä he ovat Pigs-maiden jälkeen 6. ja 7. yläpuolella. Näiden pankit ovat sijoittaneet Kreikkaan, ja sen maan pelastamiseen pelastavat ne myös omaan pankkijärjestelmää. 18. lokakuuta oli Moody n ilmoitus, että Ranska voi menettää joukkolainojen korkein, AAA-luottoluokituksen.
Koska yhä uusia velvoitteita EFSF: ssa tähänastisten velkakriisin maiden auttamiseksi, kaikki Euroopan unionin maat suuremmat löytää itsesi kohtuuttomat koskevien laenuintressidega. Esimerkiksi Saksan tai Ranskan velkaantuminen on neljännes enemmän kuin Espanjalla, mutta rahamarkkinoilla ei spekuloida vielä näitä kahta maata vastaan.
Euroon liittyminen piti olla Virolle hyötyä, mutta vuodesta 2010. keväästä jatkuva kansallisvaltioiden velkakriisi osoittaa, että saamme ennen kaikkea kustannusten sisällyttämisestä.
Surullisin sen luona on poliitikkojen tekemien päätösten kriisin pidentäminen.
Euroalueen maiden julkisen talouden velka 2004. ja 2010. Vuonna prosentteina bruttokansantuotteesta. Tiedot: Eurostat (taulukko: teina225), graafikko Virgo Ruuvien
VIRGO ruuveja
MTÜ Eurosaadik
Tämä artikkeli julkaistiin 9.11.2011 sanomalehdessä "puolivälin"
http://www.kesknadal.ee/est/g2/uudised?id=17843
